OKEROISTEN KYLÄKIRJA – ULKOMAILLE OKEROISIIN
TEKSTEISTÄ
Tuhtina kivijalkana kirjassa on okerolaissyntyisen fil.maist. Eila Suomisen kylän historiaa kartoittava osio. Se alkaa kivikaudesta ja päättyy tähän aikaan. Lisäksi Hannu Sipilä käsittelee historiaosiossa uusjakoa ja Irma Willman vapaussodan aikaa Okeroisissa.
Henkilökohtaisissa muisteluissa näyttäytyvät varsinkin koulu- ja lapsuusajat monenkirjavana kudoksena. Myös monet yhteisöt esittäytyvät kirjan sivuilla, samoin yritykset. Ei liioin luontoakaan ole unohdettu. Sukujuuriakin on käsitelty joissakin muistelmissa. Kylän asukkaita sitoo toisiinsa monimutkainen sukulaisuussuhteiden verkko, joskin laajempi sukuhistoria odottaa vielä tutkijaansa.
Vaikka seutu on ollut aikoinaan maatalousvaltainen, on siellä ollut paljon muutakin toimintaa. Varsinkin sodan jälkeen perustettiin yhdistyksiä ja yrityksiä jälleenrakennuksen hengessä, kun Karjalasta Okeroisiin muuttanut väestö toi mukanaan uutta toimintakulttuuria. Viime vuosikymmeninä taas on ollut edessä luopumisen aika. Vaikka maiseman jäännöksiä yritetään vielä säilyttää harvojen viljelijöiden turvin, muilta osin kylä kamppailee olemassaolostaan.
Kirja jakaantuu aihepiireittäin eri kirjoittajien kuvaamina seuraavasti:
- Historiaa,
- Seurat ja yhdistykset,
- Hengellistä toimintaa,
- Kouluelämää,
- Palveluita ja yrityksiä,
- Maalaiselämää,
- Okeroisten luontoa,
- Tiloja ja tilallisia,
- Entisaikaista elämänkulkua,
- Henkilökuvia,
- Karjalasta Okeroisiin,
- Asemaseudun entiset nuoret muistelevat,
- Tarinaa Okeroisista ja
- Okeroinen kaavoituskohteena.
